Kummasti alkaa hiekkapaperi liikkua, kun ohi ajavalta lautalta kuuluu naurua. Tuntuu kuin kaikki muut olisivat jo vesillä, vaikka pukeilla on vielä vaikka kuinka paljon paatteja.
Olen kiertänyt Cap Hornin kolmasti, seilannut kaikilla valtamerillä, nähnyt myrskyt ja auringonnousut, kiristänyt vyötä ja humaltunut rommista. Olen kuullut seireenien laulun ja nähnyt Rion tytöt, mutta minun sydämeni... Se kuuluu Estherille.