tiistai 31. elokuuta 2010

Skjuts


Sigrid! Agneta! Kiiruhtakaa, on aika palata! Kyyti tuli!

lauantai 21. elokuuta 2010

Möte

Vielä päivettyneet purjehtijat naureskelevat ja jutustelevat laiturilla. Yksi tarjoaa viereen kiinnittyneen paatin kipparille lasillisen rommia ja toinen näyttää merikartasta missä on seilannut. Lapset eivät sano toisilleen mitään, vaan lukevat kumpainenkin keskittyneesti omaa Aku Ankkaansa.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Nådendal


Lasse oli ehtinyt istuskella jo hetken aikaa vaimonsa kanssa paatin kannella nauttimassa leppeästä elokuun illasta, kun vastarannan ravintolan terassilta alkoi kantautua musiikkia. Jazzia. Ei heistä kumpikaan, Lasse tai vaimo, sen suurempi jazzin ystävä ollut, eikä heistä kumpikaan ymmärtänyt kyseisen tyylin päälle, mutta tämä orkesteri tuntui svengaavan. Se soitti tarttuvia ja helpohkoja kappaleita, ja jotenkin sellaisella hetkeen sopivalla sävyllä. Lasse ja vaimo siemailivat viinilasinsa rauhassa tyhjiksi, vilkaisivat sen jälkeen kysyvästi toisiaan ja taittoivat aurinkotuolit kasaan. Päättivät laittaa oikein valkoista päälle, ennen kuin hyppäsivät laiturille ja lähtivät kävelemään kohti mukavia ja rauhallisia kekkereitä. Vaimo vielä kysyi, että pitäisikö paatti lukita, mutta Lasse puisteli päätään. Ei tuntunut yhtään siltä, että kukaan menisi sinne ilman lupaa.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Språnget

Suurinta ei ole seistä tuulessa ja aprikoida, olisiko sittenkin pitänyt viipyä saunassa vielä kauhallisen verran. Tai pysähtyä polvisyvyyteen pohtimaan seuraavan askeleen suuntaa...





Suurinta on olla ilmassa. Odottaa. Elää sitä sekuntia, jolloin jalat ovat irronneet laiturista ja kokea samalla konkreettisesti se, ettei mahda enää seuraavaksi tapahtuvalle yhtään mitään. Nähdä veden pinnalla nopea välähdys omasta aaltoilevasta kuvajaisestaan ja tajuta kuinka pientä ja suurta se kaikki vihertävä siellä alla samanaikaisesti on.

Bastu



Sen aina kuulee etukäteen, koska herrat päättävät pitää taukoa löylynheitossa ja mennä uimaan. Ensin katkeaa puheensorina, sitten narisevat lauteet ja lopuksi vinkaisee merituulen turvottama ovi.